Pintoja kuntoon! Osa 1, kylppärin seinät.

Moikka!!

Intro: Tämän kirjoituksen myötä käynnistyvä postaussarja(!!!) esittelee kaksion make-overin, jossa pienellä pintaremontilla raikastettiin pintoja ja asunnon ilmettä. "Pelkkään" pintaremonttiin päädyttiin, sillä taloyhtiöön on tulossa lähivuosien aikana putkiremontti ja osakkaita on kehotettu välttämään suurempia remontteja. No hei, onnistuu!

Osa 1: KYLPYHUONEEN SEINÄT RAIKASTETAAN

Kaksiossa on mukavan kokoinen kylppäri, jossa oli selvästi tehty jonkinlaista remonttia viimeisen 20 vuoden sisään, sillä pintavesiputket olivat uudet ja kaakelointi siisti. Värivalinnat olivat kuitenkin vähän tunkkaiset. Neutraalit marmoria jäljittelevät laatat olivat saaneet kaverikseen vaaleanpunaisen saumalaastin ja komeuden kruunasi kylppärin seiniä kiertävä kirjava boordilaatta, jossa oli koukeroita, kohokuviointia ja kimalletta.

Lattialaatta oli sekin kukkean persikkainen ja saumalaastin väri terrakotta. Täällä oli asunut joku, joka piti punaisesta saumalaastista!! 

Pintojen osalta suunnitelmamme oli seuraava: seinien laattasaumat tussataan valkoisiksi ja kirjava boordilaatta maalataan yksiväriseksi. Lattian päätimme tutkimustemme jälkeen jättää rauhaan. Arviomme mukaan lattian maalaaminen tai tussaaminen olisi luultavasti aiheuttanut tilanteen, jossa meillä olisi ollut puolen vuoden kuluttua käsissämme vielä jotain lähtötilannettakin kamalampaa. 

Käynnistimme kylppäriprojektin jynssäämällä kaakelisaumat. Jynssäys toteutettiin Sinin saumanpesuharjalla ja maalarinpesuliuoksella. Pesun jälkeen saumat huuhdeltiin ja sen jälkeen seinien annettiin kuivua muutama päivä.

Kylppärin seinien lähtötilanne. 

Itse tussaus oli melko nopeaa touhua, varsinkin kun tekniikka ja välineet olivat kunnossa. Saumojen tussausaine on käytännössä maalia, joka tarttuu huokoiseen saumaan mutta jonka saa helposti pyyhittyä pois kiiltävän kaakelin pinnasta. Se myös jättää sauman karkeaksi. Saumavärin mukana tuli tussausväline ja sieni, jolla ylimääräinen maali pyyhitään pois kaakeleista. Sieni oli kätevä, mutta mukana olleesta tussausvälineestä ei tositoimissa ollut juuri hyötyä. Se levitti väriä laajalle alueelle – jonka sitten joutui jälkikäteen hinkkaamaan irti. Tässä kohtaa kuvaan astuu pääsuunnittelijan askarteluvälineistö ja erityisesti akryylimaalipensseli. Tällaisella pensselillä saumojen käsittely sujui nopeasti ja maali päätyi sinne, minne pitikin. Ylimääräiset pestiin pois hankaussienen karhealla puolella.

Meillä yksi purkki Saumafixiä riitti vessan seinien tuplakäsittelyyn: harmillisesti yksi kerros ei riittänyt peittämään vaaleanpunaista sävyä kunnolla.

Seinien saumat tussauksen jälkeen

Tämän jälkeen siirryimme boordilaattojen kimppuun. Poikkeuksellisesti emme rynnänneet suoraan sutimaan, vaan maalasimme ensin yhden koelaatan, jonka avulla tutkimme sitä, miten hyvin maali pysyi kaakelissa. Tulokset olivat lupaavia ja siirryimme muiden laattojen kimppuun.

Huolellisen jynssäämisen (käytössä karhunkieli ja maalarinpesuneste) jälkeen laatat teipattiin huolellisesti. Myös laattojen välit teipattiin: emme halunneet perinteistä kaakelinmaalauslopputulosta, jossa myös kaakelisaumat peitetään maalilla ja yritetään sitten (ehkä) piirtää tussilla esiin jälkikäteen. Saumojen suojaaminen teipillä onnistuikin kohtuullisella vaivalla, kun kyseessä on ”vain” boordi – koko seinän maalauksessa tällaisesta tuskin kannattaa haaveilla. Käytännössä teippi asetettiin sauman päälle ja leikattiin oikean levyiseksi mattoveitsellä. Valmista sauman levyistä teippiä ei toki voinut leikata etukäteen, sillä jokainen sauma oli eri levyinen. Artesaanihommia! Ja jotta hommasta saatiin oikein erityistyölästä, puolitimme kaakelien ylä- ja alapuolella olevan oranssin suojateipin koska meillä oli sitä vain yksi rulla. Tässä kohtaa ei ehkä olisi kannattanut säästää rautakaupassa käydessä, vaikka tämä maalaukseen tarkoitettu erityisteippi olikin vähän maalarinteippiä hintavampaa... (Myös) kaakelinmaalaushommissa panostus kunnon teippiin kuitenkin kannattaa, sillä tämä arvokkaampi suojateippi lähtee pinnasta helposti myös silloin, kun sen päältä on maalattu, eikä maali mene sen alle yhtä helposti kuin perinteisen maalarinteipin.

Kaakeliboordi maalattu, teipit yhä seinässä

Teippauksen jälkeen kaakelit maalattiin vesiliukoisella tartuntapohjamaalilla. Tartuntapohjamaalin kuivuttua pinta hiottiin kevyesti, pyyhittiin ja maalausta jatkettiin levittämällä kaksi kerrosta Tikkurilan Luja –maalia. Luja –maali on kehitetty kestämään kovaa rasitusta, jonka lisäksi sen saa sävytettyä kaikkiin Tikkurilan värikartan sävyihin - toisin kuin perinteiset ”kaakelimaalit”. Hetken mietimmekin, olisiko pitänyt olla vähän rohkeampi, tai olisikohan persikkainen boordiraita kommunikoinut paremmin lattian kanssa, mutta päädyimme kuitenkin toistamaan seinälaatan harmaata. Boordiraidan toisen maalikerroksen vielä kuivuessa, irrotimme teipit. Teippien poisto osoittautuikin yllättävän kriittiseksi vaiheeksi prosessia: jos riuhtaisu oli varomaton, teippi repi mukanaan maalia myös kaakeleista. Muutamassa hankalammassa kohdassa näin kävikin ja nämä kohdat paikkasimme pikkupensselillä. Lopputulos viimeisteltiin maalaamalla samalla harmaalla myös seinällä ollut puunvärinen naulakko.

Teippien poistossa sai olla tarkkana.

Valmista tuli!!

Lopputulos oli siisti ja mieluinen – koko kylpyhuoneen ilme rauhoittui roimasti. Jippii!! Työtunteja tähän kaikkeen upposi arviolta 10 ja työpäiviä melkein saman verran, sillä väliin mahtui monta päivää saumojen ja maalien kuivattelua. Hinta jäi alle sataseen ja maaleja jäi yli niin paljon, että niillä voisi maalata vielä vaikka ja mitä...hehee *kuljeskelee ympäriinsä harmaa suti tanassa*

Siitä, miten saumatussi ja kaakelimaali tulevat kestämään käyttöä ja kulutusta, meillä ei ole vielä tietoa. Asunnon tuleva asukki on nimittäin omien sanojensa mukaan ”himohinkkaaja” – kukapa sitä ei tykkäisi jynssätä oikein kunnolla! Palaamme kuitenkin asiaan, kun saamme ajan kuluessa käyttökokemuksia.

Ennen - jälkeen. 

Seuraavaksi käsittelyyn otettiin vessan peilikaappi ja allaskaluste. Tästä lisää seuraavassa postauksessa!

Loppuun vielä pakollinen sotahuuto: kato äiti, saimme kuriin vessan seinien kukerruksen!