Kato äiti, tein ite rahkaa!

Tällä kertaa esitellään jälleen uusi puuhaduon osaamisalue – keittiö! Toinen puuhaduolainen päätti ottaa osaa Muoviton syyskuu –haasteeseen. Haaste alkoi tietysti oman roskapussin tutkimisella. Sieltä löytyi suklaavanukaspurkin ja nuudelipapereiden lisäksi runsaasti tyhjiä rahkapurkkeja. Rahkaahan ei suinkaan tarvitse ostaa muovipurkeissa vaan sitä voi tehdä myös itse. Ja ihan käden käänteessä!

Rahkan valmistaminen on periaatteessa aika yksinkertaista. Maitorahka on piimästä tehtyä ”juustoa” ja sen valmistaminen menee jotakuinkin seuraavasti:

1)      Sekoita maitoa ja piimää (uunin kestävään) astiaan, esim. 1 osa piimää ja 4 osaa maitoa. Ilmeisesti piimän hapatteella ja sekoitussuhteella saattaa olla vaikutusta lopputuotteen makuun.

2)      Peitä astia puhtaalla keittiöliinalla ja jätä huoneenlämpöön ”piimimään” pariksi päiväksi. Käytännössä tällöin maito muuttuu piimäksi, kun piimän maitohappobakteerit käyvät maidon kimppuun.

3)      Parin päivän jälkeen siirrä seos uuniin ja anna sen seistä 100 celciusasteessa 2-3 tuntia. Hera irtoaa ja rahkasta tulee kiinteää. Mitä pidempään annat seoksen olla uunissa, sitä kiinteämpää rahkasta tulee.

4)      Kaada vuoan sisältö sideharsolla verhoiltuun siivilään. Voit jättää rahkan hetkeksi valumaan. Heran voi ottaa talteen ja käyttää kuulemma vaikka leivontaan. Rahka jäähtymisen jälkeen jääkaappiin tai pakkaseen.

Ohessa vielä vaihekuvat, jotka kertovat prosessista enemmän kuin tuhat reseptiä. 

Vaihe 1. Litra piimää ja melkein litra maitoa astiaan ja liina päälle. Itse yhdistelin rohkeasti sitä kalliimpaa maitoa ja sitä halvinta piimää. Jälkikäteen tekisin ehkä toisinpäin.

Vaihe 2. Mitämitämitä!! Liina oli valunut seokseen ja imenyt itsensä täyteen piimä-maito –seosta. Ushbäkäbäkä! No, eipä tässä muuta kun uutta liinaa kehiin vaan…

Vaihe 3. Herkku uunissa! Jätin sen sinne ja lähdin itse treenaamaan. Palolaitos ja vakuutusyhtiö suosittelevat.

Vaihe 4. Rahka on poistettu uunista. Näyttääpä herkulliselta…!

Vaihe 4.5. Erottelu on valmis – hera vasemmalla ja rahka sideharsossa oikealla. Puuhaduon kolmannen pyörän äitiyspakkauksesta saama harso pääsi tositoimiin jo ennen vauvan syntymää, tulevat vanhemmat ovat varmasti innoissaan! Noin 1,7 seitsemän litran nesteistä syntyi 270 grammaa rahkaa.

Grande finale. Täynnä mahdollisuuksia oleva hera oli eroteltu omaan rasiaansa.  ”Tästä voi varmasti tehdä terveellisen palautusjuoman. Tai ehkäpä leipaisen tässä joku päivä sämpylöitä”. Maistoin. Tällä litkulla ei todellakaan pilata yhtäkään juomaa, ei edes palautusjuomaa. Kuvailtakoon vaikka näin, että arvatkaa, miltä maistuu kaksi päivää pöydällä ja kolme tuntia uunissa ollut piimä. Maku oli errrrrittäin terveellinen. Maistamisen jälkeen vilkaisin sivusilmällä keittiötäni joka näytti siltä, että siellä olisi ollut kasiluokan luokkaretki viikon mittaisella evästauolla, ilman opettajaa. Ei sämpylöitä, eikä varsinaan heralla pilattuja sämpylöitä. Hera päätyi siis tällä kertaa viemäriin. Rahka sen sijaan maistui melkein siltä miltä sen pitikin. Koostumus oli sanalla sanoen napakka, siitä voisi käytännössä leipoa pullia. Mitään kermaperseiden suosimaa suoraan purkista syötävää pehmeää rahkaa se ei kyllä ole.

Lopuksi täytyy vielä arvioida kriittisesti, miten tämä kokeilu suhtautui Muoviton syyskuu -haasteeseeni. Ensin selvitin, että kaikki pääkaupunkiseudun sekajäte poltetaan, eli sitä ei heitetä kasaan kaatopaikalle. Hyvä. Eli JOS ostan vastaisuudessa rahkani kaupasta, muovi päätyy jollakin tapaa kiertoon. Muoviroskaahan ei tästä kokeilusta syntynyt lainkaan, täydellistä! Sen sijaan kokeiluun kului litra piimää (noin 1,2 €), vajaa litra maitoa (1 €) ja kolme tuntia uunia (1 €). Näistä aineksista saatiin siis kolme likaista keittiöpyyhettä, litra käyttökelvotonta heraa (saattaa mennä ennakkoluuloisen kokin piikkiin) ja 270 grammaa erittäin hapanta ja muovailtavaa rahkaa. Luontoäiti ei taatusti kiitä, eikä muuten kiitä kukkarokaan. Makunystyrätkin ovat vähän että ”mitä helvettiä nyt taas”. Mutta tulipahan kokeiltua! Nyt vaan sukulaiset ja kylänmiehet koolle rahkaa maistelemaan! Ja mikä tärkeintä: kato äiti, tein ihan ite rahkaa – ja sinä saat syödä vaikka kaiken jos haluat!

---

English summary: I wanted to reduce plastic waste and decided to make my own quark. I did make the quark (it is not delicious), it is the most expensive and energy inefficient quark ever AND my kitchen is a total mess. BUT look mama, I made my own quark, all by myself!