Koska puuvillan kasvatus lähentelee tietääkseni ekoterroria monillakin eri mittareilla, päätin ottaa käyttöön järeämmät aseet: kestovanulaput. Ensin meinasin hairahtaa ja ostaa niitä jonkun muun valmistamana Etsystä, mutta luoja paratkoon - osaanhan minä itsekin!! Eipä siis muuta kuin ostoksille.
Kulmillamme on ihana kangaskauppa/ompelimo SurSur Designs jossa oli alkavan putkiremontin vuoksi huikeat alennusmyynnit. Suuntasin ostoksille ja sain naurettavaan 60 sentin hintaan 10 cm kaistaleen 100% puuvillaflanellia. Värivaihtoehdoissa ei valitettavasti ollut valkoista, joten valitsin jotain muuta. Lisäksi ostin pöytäliinakankaan ja ratsasin myös "tästä ilmaiseksi" -korin, josta löytyikin kangaspala jossa näin lupauksen uusien kestovanulappujen pesupussista. Hurja alennusmyynti meinasi tuhota lupaavasti alkaneen "en osta (juuri) mitään" -elämäni, mutta selvisin onneksi kohtalaisen pienin menetyksin.
Seuraavaksi leikkelin kankaan n. 5 cm levyisiin pätkiin. Ensin tuumin, että teen pyöreitä lappuja mutta 1) olin ostanut sen verran kapean kaistaleen, että siitä olisi tullut joko valtavan suuria tai valtavan pieniä lappuja ja 2) hävikkiä olisi tullut aivan liikaa. Varsinainen pro-tip onkin, että mikäli haaveissa siintävät pyöreät vanulaput, kannattaa tämä huomioida jo kangasta ostettaessa.
Koska ekoterroripumpulini oli päässyt loppumaan, siirryin testaamaan lappuja käytännössä. Oikaisin siis "vähän" ja jätin ompeluhommat tekemättä tässä vaiheessa, sillä pitihän materiaali testikäyttää. Testattuani jokaista(!!) lappusta totesin hyvillä mielin, että TOIMII. Lappuja riitti useaksi kuukaudeksi, jonka aikana olisi ollut hyvin aikaa ommella lapuille pesupussi tai ottaa kuva leikellyistä, ei vielä käytetyistä, kaistaleista. Ei onnistunut, ei millään! Hyvä ihminen -pisteet: 10/10, hyvä bloggaaja -pisteet: 2/10 (kaksi siksi, että testasin kuitenkin lappujen toimivuuden!).
Nyt likaiset kestovanulaput odottavat pesua vessan kaapissa (eivät toki pesupussissa), samaan aikaan katossa keikkuu teknisten hankaluuksien vuoksi kesken jäänyt lamppuviritys, kaksi kuukausitolkulla kunnostuksessa ollutta ikkunaa nököttävät pikkuhuoneessa ja minä se vaan makaan silmät ristissä sohvalla katsomassa jalkapalloa. Puhumattakaan niistä puuttuvista pinkopahveista ja laittamatta jääneistä listoista joita löytyy ihan jokaisesta huoneesta. Taitaa olla niin, että höpö-höpö-puheeni siitä, kuinka olen ihminen joka tykkää saattaa asioita päätökseen voidaan viimeistään nyt lopettaa. Alennustilan huipentuma lienee keskeneräisten töiden esittely blogissa, koska valmista esiteltävää ei ole. Ehkä seuraavan puolen vuoden sisään saan aikaiseksi postauksen jossa esittelen päätökseen tulleita hankkeitani. SE olisi upeaa! Toistaiseksi huudahdan siis vain, kato äiti, vaihdoin kertakäyttöpumpulin onnistuneesti kestopumpuliin!
