Kato äiti, tein vaatekoukun!

Asunnossani on vaatehuone - tuo ihana ryönänkerääjä! Harmillisesti vaatekasat alkoivat valloittaa lattiaa, koska en ylttänyt yläorrelle. Näin ongelman ja edessä siintävän ratkaisun! Ratkaisijan viitta harteillani aloitin ideoinnin, joka kesti vaatimattomat 10kk. Mielessäni siintävä ratkaisu oli vaatekaupossani näkemäni metallinen vaatekoukku, jolla vaatteet saisi nostettua vaivattomasti ylös ja alas.

Päätin kuitenkin metalliputken sijasta hyödyntää olemassaolevaa ehtymätöntä luonnonvaraa: vanhaa ringettemailaa. Tätä samaista materiaalia on käytetty aiemminkin sisustuselementtien luomiseen. Plus tässä mallissahan on jo erkat valmiina! 

Seuraavaksi päätin tassutella Clasulle. Hipelöin erilaisia koukkuja pitkään ja hartaasti, harkistin tarkkaan millainen kiinnitys ja koukun muoto olisi sopiva.

Koukku ja maila valmiina käsittelyyn

Tikkuinen maila vaati kevyttä hiekkapaperin kosketusta ennenkuin uskalsin porata muttereille reiät.

Reiät merkattu oikeaoppisesti ENNEN poraamista

Sitten eikun poraamaan! Reiät syntyivät helposti (kiitos isälle porasponssista!). Aloin asetella innoissani muttereita reikiin. Ensimmäiset mutterit olivat liian lyhyet. Otin käsittelyyn pidemmät mutterit, mutta ne olivat liian isot reikiin. Eipä siinä mitään - isonsin reikiä hieman. Mutterit mahtuivat nyt reikiin, mutta olivat liian isot koukun reikiin! Tässä kohtaa pieni tarkkaavaisuus olisi voinut pelastaa ahkeran puuhastelijan suurelta sydänsurulta KUN EI TÄMÄ NYT IKINÄ VALMISTUKAAN! Kirves kaivossa, pyyhe kehässä ja pora lattialla, luovuin toivosta.

Muutama päivä myöhemmin päätin kuitenkin palata rikospaikalle ja muistin että kaikki käytönnöllinen ei ole kaunista. Joten päädyin kirjaimellisesti raukalankamalliin. Sanokaa mitä sanotte mutta quick-and-dirty toimii aina!

KAS NÄIN!

Kato äiti, tein ihan ite vaatekoukun, joka on KÄ-TE-VÄ!


Ps. Ihanaa joulua kaikille! Itse en aio antaa yhtäkään omatekemää lahjaa, koska noh blogi puhukoon puolestaan!