Viikonloppuna paistanut aurinko herätti henkiin kauan kylmää ja pimeää sängyn alla piileskelleen puusepän. Oli taas aika kaivaa saha esiin ja ryhtyä hommiin. Työn alle ei suinkaan otettu kaksi vuotta keittiön kaapin päällä säilytyksessä olleita kattolistoja tai vessan ovenkarmien viimeistelyä, vaan jotain paljon tärkeämpää – tee se itse aterinlaatikko! Kuten tosifanit jo tietävätkin, näppärää tuunaa sotkuisen aterinlaatikon toimivaksi ihan käden käänteessä. Jos
edellinen blogissa raportoitu aterinlaatikkotuunaus oli mallia quick and dirty, nyt linjaksi valittiin slow and semi-dirty. Aloitetaan juttu jälleen spoilaamalla ja paljastetaan heti lopputulos - TADAA!
Lähtötilanteessa haarukat ja veitset olivat purkissa keittiön tason päällä ja muut tavarat sikin sokin laatikossa. Päivänä, jolloin puuhastelu sai ylivallan palkkatöistä, uuden laatikon rakenne heräsi henkiin power-point -esityksessä. Ja kaikille arkkitehdeille joiden mielestä Google SketchUp on jotenkin helppo tai parempi suunnitteluohjelma vastaan, että saattaa olla, mutta itse kiroan mieluummin saha kädessä kuin teen oikeasti toimivia tai hienoja suunnitelmia kunnollisilla ohjelmilla.
 |
| Suunnitelma. Made by me, powered by Power Point. |
Noniin. Suunnitelma siis oli. Se jätettiin työpaikalle ja hommiin ryhdyttiin vahvojen muistikuvien ja tukevan aamupalan turvin ja työpiste pystytettiin pihalle kevätaurinkoon. Mukaan varattiin käsisaha, jiirisaha, puukko, hiekkapaperia, mittoja ja kynä, sekä tietysti muutama sovitusesine. Puutavaraa haalittiin ympäri asuntoa sijaitsevista jemmoista. Kämpän koloset on ängetty täyteen erityyppisiä vanerinpaloja – koska eihän sitä ikinä tiedä mihin niitä tarvitsee!
Aterinlaatikon pikkulokeroiden väliseinät sahasin käsisahalla vanerista – ihme juttu, että niistä ei tullut ihan tasalevyisiä, vaikka piirsin huolellisesti lyijykynällä viivat vaneriin (He he). ”Näitä voi sitten tasoitella puukolla ja hiekkapaperilla.” (He he, jälleen.)
 |
| Työpiste, työkalut ja materiaalit. |
|
 |
| Lähes yhtä leveät vanerisuikaleet valmiina väliseiniksi |
|
Paksummasta vanerista leikattiin väliseinä, jonka tavoite oli jämäköittää rakenne ja kestää kovempaa ryskytystä. Jo toisella sahauskerralla mitta saatiin oikein, mutta pieni yllätys oli, että laatikon pohja oli niin kovera, että veitset livahtivat palan ali. Noniin, nyt sitä puukkoa sitten… Rauhankyyhkyjen visertäessä rattoisasti viheltelevä puuseppämme vuoli vanerinpalan muotoon niin, että veitset eivät enää mahtuneet (ainakaan ihan kokonaan) ali.
 |
| Kukas se sieltä kurkistaa? |
|
 |
| Lisää kuvateksti |
|
Ajatuksena oli tehdä laatikon sisukset siten, että ne saisi irrotettua siivousta varten. Aterinlaatikon siivous ei ole (ainakaan tässä taloudessa…) ihan jokaviikkoinen homma, mutta jos puisia väliseiniä ei saa irti, on varmaa että laatikkoon kaatuu viikon sisällä esimerkiksi pullo mehutiivistettä. Pääsuunnittelija vihjaili jotain urista ja upotuksista – joo, varmasti tyylikäs vaihtoehto mutta näillä välineillä (ja taidoilla) turhan hidas ja haastava. Lisäksi en halunnut lähteä
pilaamaan muokkaamaan laatikon runkoa. Ratkaisuna kehitin pop-up-urat, joihin väliseinät istutettiin. Ne askartelin samasta vanerista kuin väliseinätkin ja hioin pahimmat tikut pois. Sama hiontakäsittely annettiin myös väliseinille.
Tiukan sahaus-hionta-liimaus-session jälkeen alkoi laatikon etuosa hahmottua. Tunnelmat olivat turhankin tutut – suoraan ala-asteen puutyötunnilta. Tsiisus. Ja tästä piti tulla se vähän hienompi käsityötaidonnäyte! Laatikon takaosaan päätinkin testata upotettua uraratkaisua, olihan valoisaa aikaa jäljellä vielä monta tuntia. Jälkikäteen tuli tietysti mieleen monta helpompaakin tapaa tehdä ura, mutta tässä hankkeessa mentiin mallilla saha-saha-puukko-hiekkapaperi – ja alusta. Ristikkäiset vanerit sovitettiin yhteen sahaamalla (ja hiomalla ja vuolemalla…) niihin urat ja sovittamalla palat yhteen. Mitoitus oli kaikilta osin sen verran napakka, että lisätukea ei takaosaan tarvittu. Ja kas - yhtäkkiä laatikko olikin valmis! Kun vielä valmistusvaiheessa oli tajuttu mitata laatikot siten, että aterimet ja muut mahtuivat niille varatuille paikoille, ei riemulla ollut rajaa. Kato äiti, tein ihan ite aterinlaatikon sisukset! Ja ne aterimet mahtuvat vielä sisäänkin! Jos ratkaisu miellyttää vielä vähän ajan päästäkin, on nyt vain liimalla kiinnitetyt pop-up-urapalat mahdollisuus tykittää niiteillä kiinni – ja ehkä jopa maalata koko komeus (rapusta jäi vähän maalia yli)! Noo, katellaan sitä sitte ens kesänä.
 |
| Tunnelmia koulun teknisen työn tunneilta. |
|
 |
| Kokonaisuus kasassa! |
|
Ps. Tarkkaavaiset lukijat saattoivat huomata, että ennen-kuvassa näkyvät puolentoistakilon veitset eivät mahtuneet tähän nyt nikkaroituun laatikkoon. Niiden kohtalo on myös käsissäni. Asiaan palataan kunhan SIRKKELI on viritetty toimintakuntoon ja seuraava PowerPoint-suunnitelma on valmis!
---
Summary for our international reader. Yes, you can buy the insides of a drawer for 0.99 from IKEA or solve the problem with no time and very little effort (as we have already shown), but that is not my style, at least not today. My style is slow and semi-dirty and this is how it turned out. It is the easy to clean, totally removable, 100% wood, mixed method, and surely DIY drawer organizer! Feel free to copy and congratulate, because…look mama, I made a drawer organizer, all by myself!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti