Kato äiti, tein susiruman amppelin!

Perjantai jälleen, jee! Lukijoita hemmotellaan tällä kertaa tositarinalla tee-se-itse -amppelihommista.

Tässäkin blogissa on ripustettu kattoon trendikäs blogiamppeli. Se hankittiin kuitenkin laiskasti valmiina kierrätyskeskuksesta. Ruohonleikkuukoneen hankintamatkalla hairahduin jälleen hipelöimään valmiita amppeleita. Onneksi viereisestä hyllystä löytyi narua ja totesin, että 60 metristä tekee varmaan nopsasti itsekin amppelin jos toisenkin! Juuttinarun hinta jäi alle kolmeen euroon, joten investointi vaikutti kohtuulliselta.

Hankinnan jälkeen lähdin selvittämään amppelinlaadinnan perusteita. Youtube oli pullollaan hyviä ohjeita; "DIY hanging planter" ja taivas avautui eteeni. Jaksoin katsoa ensimmäistä videota 2 minuuttia (KUKA jaksaa katsoa 7 minuutin ohjevideon??) jonka jälkeen päättelin, että ei tässä mitään video-opastusta tarvita, käsityöihmisiä kun ollaan.

Mittasin narusta 12 pätkää, kukin 120 cm. Sen päättelin olevan hyvä pituus pohtiessani huonekorkeutta ja amppelin tulevaa sijaintia. VIRHE. 120 cm on aivan liian vähän. Ensi kerralla siis heti kärkeen vähän pidemmät narut, sanotaan vaikka 2 metriä. Niitä voi sitten lyhentää lopuksi, kun haluttu amppelikoko on saavutettu.



Aloitin amppelinteon solmimalla narut yhteen suurella solmulla, jonka jälkeen solmin vierekkäiset narut yhteen kuudeksi pariksi, noin 5 cm päähän aloitussolmusta. Tämän jälkeen otin kustakin parista yhden narun, jonka solmin jälleen kiinni uudeksi pariksi naapurin kanssa. Näin sain nopeasti aikaan verkkoa, jonka päälle ruukku asetetaan. Aikaa oli kulunut 20 minuuttia ja paukuttelin henkseleitäni - näyttävä DIY amppeli oli lähes valmis ja homma eteni kuin rasvattu! Testasin vielä tekeleen käytännön toimivuutta ripustamalla verkkoon pienen kukkaruukun ja totesin, että joka ikinen solmu oli eri korkeudella. Urheiluhenkisesti löysäsin solmuja hampaitani säästelemättä ja suoristelin riviä.


Kolmannen solmurivin tein ronskisti kauemmaksi ensimmäisistä, sillä tajusin, että amppelin tuleva ruukku on suuri, eikä suinkaan se sama jota käytin mallaamiseen. Tällä kertaa jätin solmut vähän löysäksi, jotta niiden fiksailu onnistui jälkikäteen ilman pelkoa hampaiden lohkeamisesta.

Tässä vaiheessa huomasin, että amppelistani oli kovaa vauhtia tulossa malli "kattoteline", joka hilaa viherkasvini katonrajaan - ylimmät lehdet litistyvät kattoa vasten ja kasvin kastelu olisi vaatinut jakkaraa. Näyttävä efekti ja kastelijaa aktivoiva ratkaisu varmasti sekin, mutta ei aivan sitä mitä hain. En suinkaan päättänyt aloittaa alusta, vaan päätin jatkaa naruja. VIRHE 2. Jälkikäteen en voi kuin ihmetellä tätä ratkaisua - ilmeisesti tuumin, että en missään nimessä voi tuhlata 5 senttiä/metri maksavaa narua vaan otan kotiini mieluummin Skandinavian rumimman amppelin - fiksu ja helvetin pihi likka! Solmujen jälkeen lähdin letittämään naruja ja "solutin sekaan" jatkopalani. Narua säästelläksen en suinkaan jatkanut 12 narulla vaan typistin määrän kuuteen. Jo tekovaiheessa tajusin, että tekeillä on susiruma amppeli. Se ei näyttänyt pelkästään halvalta (ihme juttu, kun valitsin kaupan halvimman narun) vaan myös epäsiistiltä (katso itse kuvat).



Esitellessäni lopputuotetta makutuomari osoitti pelisilmää toteamalla, että amppelissa parasta on sitä roikuttava henkilö. Sisko taas toivoi lisää helmiä, jotka olisivat toki pelastaneet tämänkin amppelin, ei epäilystäkään! Asiansa se kuitenkin ajaa, joten toistaiseksi se saa roikkua katossa. Koska narua on yhä jäljellä 40 metriä (kannatti olla säästeliäs, hehe), lienee aiheellista yrittää vielä toisen kerran.

Rumilus tositoimissa. Industrial-henkinen esiin kaivettu sähkörasia matchaa
sekä tunnelman että värityksen puolesta kokonaisuuteen.

Oli miten oli, kato äiti, tein ihan ite susiruman amppelin!

---

Summary in English: I decided to do a hanging planter all by myself. No instructions were needed, as I am the DIY-woman in person. I cut the strings too short, tried to lengthen them, and I surely wasn't able to get the knots in straight lines. As a result, it all ended up looking not only cheap (It was cheap! the costs are less than one Euro!) but also extremely ugly. Whatever, I wanted needed the planter (who doesn't?) and now I have it. Look mama, I made a hideous hanging planter, all by myself!