Kato äiti, ripustin kattoon kukkaruukun!

Muu elämä on viime aikoina vienyt salakavalasti aikaa käsityöpuuhastelulta. Onneksi aina on kuitenkin aikaa käydä (kolme kertaa kahden viikon sisään) kierrätyskeskuksessa. Nyt sieltä tarttui mukaan tämä retroupea amppeli! Näitähän nyt vilkkuu blogissa jos toisessa, kyseessä on siis oltava kuuluisa blogiamppeli. Uuh, Kato äiti, tein ihan ite on niin blogiskenen ytimessä.

Makutuomari sohvalla. "Amppeli?! Sä sisustat kun mun mutsi. Tästä tulee mummola."

Kämppä tursuaa viherkasveja, joten kaikille ei käytännössä ole ollut järkeviä sijoituspaikkoja. Uusi amppelikeksintö tietysti helpottaa tilannetta, kun enää ei tarvitse metsästää aina yhtä muodikkaita kukkapöytiä vaan kukat voi ripustaa kattoon tai seinälle.

Jälkeen ja ennen amppelin

 

 

 

 

 

Ja nyt vielä se tee-se-itse -osuus. Kaivoin ehtymättömästä nippelilaaristani valkoisen ruuvikoukun, väänsin sen pelkällä lihasvoimalla kiinni kattoon (puutalon etuja!) ja ripustin amppelin perään. A-vot, valmista! Tämä onnistuu lahjattomaltakin puuhastelijalta. Kato äiti, tein kämpästäni viidessä minuutissa blogiamppelikodin!

 

Ja niin, ihan lopuksi on vielä kerrottava, että lopputuloksen nähdessään makutuomari heltyi. "Se on sittenkin tosi hieno, perun kriittiset puheeni", tunnusti etukäteen penseästi suhtautunut makutuomari. SE lämmitti, ehkä vielä enemmän kuin katosta roikkuva kukkaruukku.