Kevätauringon noustessa taivaalle puuhaduon jäsenet painuvat
maan alle. Tällä kertaa työn alle otettiin spa-osastomme. Rouhea
kellarisaunamme ei kiinteistövälittäjän mukaan täyttänyt moderneja standardeja.
Oikeasti sinne tulee kuitenkin lämmin vesi ja vaihdettuamme kiukaan vähän
suurempaan, ovat löylyt olleet mitä mainioimmat. Heti talon ostettuamme teimme saunaosastolla
tuntikaupalla ”pientä pintaremonttia” maalaushommien muodossa. Nyt oli aika nostaa
kylpyläosasto seuraavalle tasolle.
Työn alle otettiin kaksi kohdetta: vanha vesipata, joka
toimittaa tällä hetkellä sytykeastian virkaa, sekä vilvoitteluhuoneen ovi.
Vesipata on yhä käyttökelpoinen, sen saa täytettyä sen yllä olevasta hanasta ja
padan alle saa tulen, joten sähkökatkonkin aikana meillä peseydytään lämpimällä
vedellä. Oven riehakas mutta maanläheinen design oli edellisten asukkaiden
ajalta.
 |
| Vesipadan syvennys on alkanut kerätä ryönää. Etuosaa käytetään myös penkkinä kun saunojia on paljon. |
 |
| Tämän oven olen halunnut maalata heti kun näin sen. |
Oven osalta suunnitelma oli selvä: tilan rauhoittamiseksi
ovi maalattaisiin huvila ja huussi -tyyliin valkoiseksi. Kaapista löytynyt
Clasun valkoinen vaikutti tehtävään sopivalta. Ensin ovi pestiin
maalarinpesunesteellä ja hiottiin kevyesti, sen jälkeen pintaan Otexin
valkoinen tartuntapohjamaali ja sitten Clasua pintaan. Yksi kerros. Kaksi
kerrosta. Kolmas kerros. Neljäs kerros. Maalipurkin pohjan jo häämöttäessä
totesimme, että Clasun maali on (MIKÄ YLLÄTYS!!) halpaa litkua, joka ei peitä
yhtään mitään. Lisäksi kyseessä on vitivalkoinen, joka on käytännössä aina
huonompi peittämään kuin edes vähän sävytetty valkoinen. No, kevätauringon
kivutessa yhä korkeammalle ovi muuttui hiljalleen ruskea-beessistä valkoiseksi
yksi vauvojen päiväuniaika kerrallaan.
 |
| Pesuvälineistöä. Ensipesu vedellä, sen jälkeen kuuraus laimentamattomalla maalarin pesunesteellä ja karhunkielellä, jonka jälkeen useampi runsas vesipesu. |
 |
| Oven metamorfoosi. Kun kuuteen kertaan maalaa, niin kuvassahan tuo alkaa näyttää jo aika hyvältä! |
Vesipadan osalta suunnittelimme rakentavamme sen päälle puurimoista
ritilän. Ritilälle voisi asettaa padan reunalla jo nyt keikkuvia laatikoita,
joissa oli mm. kosmetiikkaa, tossuja vilvoittelulenkkejä varten sekä
tulentekovälineitä. Puutavara ritilään haettiin oman kellarin uumenista, joissa
kaikenlaista puutavaraa tosiaan piisasi. Mutta ei ihan riittävän pitkää eikä
ihan riittävän monta samanlaista…noooh.
 |
| Kellarin "puutavaravarasto". Kyllä, tiedämme. APUVA. |
Siskon nohevan suunnitelman (kuva alla) mukaisesti ritilä
lähti rakentumaan kahden tukipuun päälle. Ritilä päätettiin valmistaa kahdesta
osasta, joista etummaista voisi nostaa, jotta sytykelaarina toimivaan
vesipataan pääsisi käsiksi ilman, että kaikki tasolle asetettu tilbehööri
pitäisi siirtää.
 |
| Sisko piirsi (ja valokuvasi) suunnitelman. Tällä mennään! |
Itse syvennys oli toki epäsymmetrinen kaikkiin mahdollisiin
suuntiin, mikä vaikeutti ”hieman” työtä. Mitattuamme viidesti ja sahattuamme
seitsemästi, palat olivat kasassa ja mallailimme niitä tyytyväisenä koloon. Mittanauhalla
heitettiin lopussa vesilintua ja lopullinen mallaus tehtiin vapaalla kädellä –
samaan tyyliin kuin alkuperäinen muuraaja oli tehnyt syvennyksenkin.
 |
Noinnikkään! Eikä kukaan huomaa, että kaikki rimat eivät ole ihan saman levyisiä ja paksuisia!
Etuosaan saatiin kuitenkin rimat yhdestä palasta. |
 |
| Takaosaan "täyspitkä" puutavara ei riittänyt, joten ryhdyimme nikkaroimaan. |
 |
| Lähikuvaa maalatuista rimoista ja elegantista liittymäkohdasta. Eipä arvaisi, että sahasimme ihan itse 40-lukulaisella käsisahalla, huteran naulalokerikon päällä... |
|
|
Lautoihin porattiin naulaamisen helpottamiseksi valmiiksi
pienet reiät, jonka jälkeen laudat maalattiin valkoiseksi. Tukipuut maalasimme
harmaaksi ihan itse sekoittamallamme sävyllä, jotta ne häviäisivät mahdollisimman
hyvin taustaan. Lopullinen ritilä toimi kuten suunniteltua (tietysti, koska suunnitelmamme oli ihan timanttia): Etuosan saattoi
nostaa (pienen sahailun) jälkeen ylös ja sytykkeisiin pääsi käsiksi.
Jatkopalakimara jäi näppärästi kosmetiikka- ja tossulaatikon alle. NAPAKYMPPI!!
Jumaleissön, kato äiti, tuunasimme JÄLLEEN yhtä saunaa ja taas osui ja upposi!! Jospa sitä vaikka seuraavaksi "tuunaisi" sitä "puutavaravarastoa" roskalavan avulla, jotta kellarissa uskaltaisi kävellä ilman kypärää...
 |
| WAUTSI... |
 |
| ...WAU!!!! |
