Kato äiti, tein ihan ite mausteita!

Rakkaat lukijamme ovat varmasti huomanneet, että viimeistään tässä vaiheessa vuotta on syytä alkaa retostella vähintäänkin sieni- tai marjasaaliilla. Syysiltojen pimetessä kaikenlainen näpertely, joka voidaan tulkita varautumisena ankaraan talveen, on syytä dokumentoida kaikissa sosiaalisissa medioissa. Ja sitten piilottaa tekele tosielämän vierailta, koska harvoin se itse tehty tulitikkulaatikonpäällinen on oikeasti hieno.

Itse tajusin kerrankin kerätä talteen pihassa poikkeuksellisen tuuheina kukoistaneet yrtit ennen yöpakkasia. Otin kotiin kuivumaan nipun timjamia ja oreganoa, persiljat nakkelin suoraan pakkaseen.

Kun yrtit olivat kuivuneet, irroittelin lehdet ja pistin ne kätköistäni löytyneisiin lasipurkkeihin. Tässä kohtaa on syytä antaa suositus, jonka kaikki timjamiin tutustuneet viherpeukalot ja kulinaristit allekirjoittanevat: jos et halua viettää kolmea arki-iltaa timjaminoksia riipien, osta kuivatut timjamisi kaupasta. Tästäkin haasteesta siis kuitenkin selvittiin. Ja hei, timjamien riipiminen pimeinä iltoina tyhjään kenkälaatikkoon - ah mitä ihanaa kotoilua!  Ja lopputulos, niin onnellisia yrttejä niin onnellisen näköisinä:



Noniin, yrittäkää hillitä kateelliset purskahduksenne, nämä kaunottaret pidetään nimittäin kaapissa ja otetaan esiin kun tarve vaatii. Ai niin, tein muuten ihan itse noi etiketitkin, uskokaa tai älkää.

Taas pääsee tuulettelemaan, sillä tämäkin projekti saatettiin kiireestä ja motivaatiopulasta huolimatta aidat ryskyen päätökseen. Kato äiti, lapsesi on valmistautunut ankaraan ja maukkaaseen talveen!

---

This time our DIY project concerns herbs. Meaning that I dried some oregano and thyme and put them into jars. What a magnificent effort! And look at those beautiful jars, aren't they just ready take over the social media? My happy herbs will of course make the long and harsh winter easier and more delicious. Look mama, I am ready, may the winter come!

Kato äiti, tehtiin patakintaat!

Puuhaduon kolmas pyörä täytti taannoin vuosia ja päätimme yllättää siskomme itse tehdyllä lahjalla. Olihan toivelistalla ”ei ainakaan mitään itse tehtyä". Selvä kutsu tanssiin, ja mehän jorataan!

Tavoitteena oli valmistaa syntymäpäiväsankarille lahja, jossa yhdistyisi siskon kaksi intohimoa: kokkaus ja Emmerdale. Jo kesällä ideoitiin kuningasajatus: Emmerdale-aiheiset patakintaat! Kintaiden virkaa kun toistaiseksi toimittivat lapaset, joita uhkasi puhkikuluminen. Eipä siis muuta kun tuumasta toimeen!

Kintaiden selkäpuolelle painatettiin kuvat Emmerdalen kokeista ja "kaavaksi" valittiin olemassa oleva patakinnas, jonka rakenne vaikutti yksinkertaiselta. Muutaman tunnin homma, arvelimme ja ryhdyimme toimeen. Kuin jumalallisesta johdatuksesta, törmäsimme käsityöpäivän aamuna roskalavaan, josta löytyi pari laadukkaita reiteviä farkkuja. Erinomaisen tukevaa kangasta patakintaisiin! Täytettä haettiin lisäksi vanhoista verkkareista, joita "kangaslaatikosta" löytyikin muutamin kappalein.

Käytännössä patakintaiden työvaiheet painatuksen teettämisen jälkeen etenivät seuraavasti:

 1) Leikattiin roskalavalta löytyneistä farkuista  ulkohanskaan sopivat palat. Kuvassa myös "kaavakinnas". (Farkut olivat uskoaksemme sateen kastelemat, tietääksemme strateginen läikkä EI siis ole eritteitä.)

2) Leikattiin vanhoista verkkareista sisähanskaan sopivat palat. Tässä vaiheessa oltiin siis työpisteellä no. 1, lattialla.

3) Todettiin, että kaava olisi hyvä ja leikattiin sellainen sanomalehdestä. Lisättiin siihen 4 cm saumavaraa. Leikattiin palat uudestaan sanomalehtikaavojen avulla.

4) Värjättiin farkkukankaat käsin mustalla kangasvärillä, toimittiin lähes värjäyspussin ohjeiden mukaan ja saatiin lähes musta lopputulos. Mukaan liemeen laitettiin myös farkkujen lahkeiden alataitokset, joista päätettiin tehdä autenttisesti kuluneet ripustuslenksut perusteluin "ainakin ne on kestävät."

5) Todettiin, että kämmen tarvitsee lisää vahviketta ja leikattiin vielä lisäpalat farkkua sisähanskaan.

6) Ommeltiin yhteen sisähanska. Ykkösduolainen kokosi ompelutöitä nuppineuloilla ja kakkosduolainen käytteli äidin Singeriä ja ompeli palat yhteen koneella. Todettiin, että 4 cm saumavarassa on noin 3 senttiä liikaa – leikattiin hanskoja pienemmäksi ja ommeltiin uudestaan.

 7) Hilluttiin ympäriinsä sisähanskat kädessä – jumaleissön miten hienot!!

8) Koottiin nuppineuloilla ja ommeltiin kokoon ulkohanska

9) Ujutettiin sisähanska ulkohanskan sisään, taitettiin viimeistelemättömät reunat sisään ja asetettiin väliin rustiikkiset ripustuslenkit. Lopuksi ommeltiin koko hoito yhteen puuhaduolle tutulla pieteetillä.

 

10) Kämmeniin tikattiin lisäsauma, jotta ulko- ja sisähanska pysyisivät yhdessä myös kovemmassa menossa.

VALMISTA!  Jestas miten näyttävät! Ja työaikaahan tähän kaikkeen ei siis kulunut kuin noin 10 tuntia per lärvi (eli koko viikonloppu). Äidillehän näitä päästiin esittelemään heti kärkeen, koska olimme linnoittautuneet vanhempien jääkaapin ompelukoneen läheisyyteen sotkemaan puuhastelemaan. Ja siis hei, tämä on nyt se mainostettu megalomaaninen postaus, koska lopputulos on upea ja tämän eteen ponnisteltiin niin saakelisti - ja suunniteltiinkin kuukausitolkulla! Siispä - kato äiti, tehtiin ihan ite patakintaat! Ja ollaan vieläki ihan väleissä vaikka toinen meistä ei osaakaan katsoa kelloa, musta lanka loppui kesken ja alalanka katkesi sata kertaa ja meni myttyyn vielä useammin.

Ja kiinnostuneille tiedoksi - tällaiset hanskat voi tilata meiltä myös mittatilaustyönä. Hintaa yhdellä hanskalla noin 220 € + ALV 24 %. Sisältää työajan, materiaalikustannukset ja hyvän omantunnon. Suomalainen design ja käsityö, sillä on katsokaas hintansa.

---

Dear international reader. These are DIY oven gloves, inspired by Emmerdale. Just take a look at the pictures and you'll see what it's all about. All the materials are recycled, except for the prints. Just "some" (20!!!!) hours of cutting, dying, sewing, cutting, and sewing - and we have a beautiful pair of oven gloves ready for some hot action! Our sister loved these (they were her birthday present) and promised never to use them as they were just too cool to get dirty.

Kato äiti, kunnostin peilin!

Rahkan jälkeen on ollut pientä hiljaiseloa postausrintamalla. Pienet kädet ovat siitä huolimatta ahertaneet, mutta loppusuoralla aina väsähtäneet ja uutta matskua ei ole syntynyt.

Kuten otsikosta käy ilmi olen kunnostanut peilin! Peilin ostin Itä-Keskuksen kierrätyskeskuksesta joskus vuosi sitten. Syy ostoon oli "Ei siis voi olla eteistä, jossa ei ole peiliä!". Juu ei varmaankaan, koska sen jälkeen peili lojui kaikkialla muualla paitsi eteisessä. 

Käärin hihat moneen otteeseen tämän projektin suhteen. Tarkoituksena oli hioa vanha ruma maali pois ja laittaa tilalle uusi punainen maali (sama kuin ruokapöydässäni).

Lähtötilanne. 

Eikun hommiin, eli hiekkapaperi esiin ja hiomaan... Hiominen paljastui kuitenkin huonoksi vedoksi. Maalia oli paikoitellen jopa 3 kerrosta. Sormista hankautui nahka irti, pölyä oli joka paikassa ja työntunteja tuli aivan luvattomasti.

Hiontahommia.

Tämä hiontavaihe siis kesti noin 12kk ja sen jälkeen vallan otti raivo "Onhan tää nyt pakko saada valmiiks ennen seuraavaa muuttoa!". 

Viimeinen raivolla suoritettava työvaihe oli maalaaminen. Välineinä vanhaa maalia, vesiväri/kasvomaalipensseli ja maalarinteippiä! Sitten sutimaan, taisin laittaa noin 2-3 kerrosta maalia. Näin jälkikäteen olisin ehkä voinut laittaa myös jonkun valkoisen alusmaalin... toisaalta kiva myös että puun syyt näkyvät vähän läpi. 

Maalaushommia.

Jäljelle jää tulosten ihastelu ja ahkera peilailu! 

Jihuu, eteisessä on nyt SE VÄLTTÄMÄTÖN peili!

Kato äiti, kunnostin ihan ite peilin! 

PS. Ensi viikolla onkin luvassa todellista herkkua, stay tuned.